Viimeiset agilityn kesätreenit olivat jo melkein viikko sitten. Tänään vuorossa oli kuitenkin IHAHin seuramestikset kesäkauden päätteeksi. Menestystä ei senkoomin lähdetty hakemaan, ainoastaan treeniä. Osittain teki mieli ilmottaa Taika minimöllien sijaan minikisaaviin hakemaan kokemusta kisaavien radalta, mutta päätin kuitenkin ilmoittaa sen "oikeaan" luokkaansa. Mölleihin se vielä kuuluu, vaikka tavoitteena olikin kesällä käydä korkkaamassa viralliset. Noh, vielä ei ole vuosi loppunut, jospa me vielä edes kerran käytäisiin hyödyntämässä vuoden alussa hankittua kisalisenssiä.
Möllien rata oli helppo. Ehkä liian helppo, vaikkakin Taika oli ainut nollan saanut koira omassa kokoluokassaan. Rata oli sen verran simppeli, että rataantutustuessa ei tarvinnut montaa kertaa juosta rataa läpi, koska kunto ei kestänyt jotta sen muisti. Meille kuitenkin ihanteellinen rata, sillä Taikalla on ollut melkoisesti ongelmia vauhdin kanssa. Paaaljon suoria jolla sai juosta niin kovaa kuin jaloista lähti!
Ensimmäisellä startilla kaikki meni nappiin, mutta hypyn nro. 12 ohjasin huonosti -> koira juoksi ohi. Maaliin päästiin siis kera kiellon. Vire oli kuitenkin Taikalla oikein hyvä, joten aikakaan ei ollut huonoimmasta päästä, -12 sek. Toisella startilla juostiin sitten oikein kunnolla, kun ensimmäisellä startilla putkienkaan kanssa ei ollut ongelmia, vaan koira irtosi aika mukavasti. Jaksoin myös keskittyä ohjaamiseen kunnolla, eikä tuon 12. hypyn kanssa ollut mitään ongelmia. Vauhdikkaalla nollalla siis päästiin maaliin, ajalla 23,19 sek (ihanne 42 sek).
Seurailtiin minien jälkeen myös medi- ja maksimöllit, sekä kisaavat. Kun kaikki luokat oli saatu päätökseen, purettiin kenttä talvikuntoon. Viimein saimme tietää tulokset. Olin melko varma, että joillekkin sijoille pääsisimme. En kuitenkaan osannut arvata, että meidät kuulutettaisiin sijalle yksi! Hui.
Huomenna alkaakin sitten hallikausi, lähikenttä vaihtuu Malmin pienehköön (mutta lämmitettyyn!) halliin. Onneksi pääsin tuonne Malmille, muut hallit olisivat sijainneet Vantaalla tai Espoossa, jonne olisi mennyt pieni ikuisuus matkoissa. Toivottavasti Taikan vauhti ja vire säilyisi vielä huomiseenkin, jotta saataisiin onnistuneet treenit purkkiin.
Agikuvista suuri kiitos Mia Alen!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti