Pages

Subscribe:

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Voihan vajaatoiminta

Hiljaiseloa tältä suunnalta, sillä tämä vuosi ei ole alkanut erityisen ruusuisesti. Viimeiset viikot ovat menneet huonohkosti Taikan osalta. Jaloista alkanut turkin kuoleminen jatkui ja levisi kohti reisiä, lapoja ja selän päälle. Hieno kiiltävä turkki vaihtui kiillottomaan hötöturkkiin. Turkin huonokuntoisuutta selitin itselleni ensin laihdutuskuurilla ja talvella, uudessa ruuassa ei välttämättä olisi tarpeaksi paljon rasvahappoja pitämään turkkia hyvässä kunnossa ja turkkiin tarttunut pakkaslumi ja suolakaan tuskin tekisivät hyvää. Vähitellen kuitenkin turkin lisäksi Taikan käytös alkoi muuttua, vapaana ollessaan se ei enää kirmannut samalla ilolla ja hihnassa se laahusti perässä. Kun käytös alkoi näyttämään tältä, oli suuntana eläinlääkäri.



Videopätkä siis "tavalliselta" päivälenkiltä. Kuvauspaikka aivan kotioven viereltä. Näin halukkaasti Taika siis oli lähdössä lenkille, kotiin kuitenkin sillä oli kiire. Äidin kanssa kuulemma tuota ei ollut. Tarpeeksi kun viritteli Taikaa kierroksille, niin pääsimme kävelemään noin 15 minuuttia. Jatkuvasti koiralle piti hokea "mennää kattoo heppoja", "tuleeko bussi", "missä mamma" jne. tai yrittää leikittää sitä. Kierrosten laskiessa Taikalla oli taas jarrut pohjassa. Kotiin se jaksoi aina kävellä reippaasti, joten hieman mietitytti, onko vika enemmän vain korvien välissä. Tätä jaksoin katsoa joitakin päiviä, kunnes sain itseäni niskasta kiinni ja varasin Taikalle ajan läheisestä eläinlääkäristä.

Eläinlääkäri ehdotti myös rasvahappojen puutetta. Käytös oli kuitenkin niin radikaalisti muuttunut, joten päädyimme ottamaan verikokeet. Ihan helppo hommahan tämä ei ollut, Taika pihtasi vertansa ja ensimmäisellä kerralla koeputki täyttyi noin puolilleen. Veri tippui hitaasti pisara kerrallaan putkeen, joten pientä pelkoa hyytymisestä oli. Siitä suonesta emme valitettavasti oikein enempää saaneet, joten kokeiltiin onnistuisiko tällä. No eipä onnistunut. Alkoholia toiseen koipeen ja etsimään "toimivaa" verisuonta. Tästä toisesta koivesta verta irtosi vielä huonommin, joten siirto takaisin ensimmäiseen. Tassujumppien ja odottelun tuloksena eläinlääkäri sai kuitenkin riittävän määrän. Epäonnistuneen suorituksen takia aika alkoi käymään vähiin ja seuraava potilas odotteli jo vuoroaan. Veri laitettiin pyörimään ja sovimme, että menisin 30 minuutiksi kotiin ja tulisin sitten uudestaan hakemaan tuloksia.

Taikan tulokset näyttivät tältä:

ALB: 38 (25-44 g/l)
ALP: 38 (20-150 u/l)
ALT: 47 (10-118 u/l)
AMY: 246 (200-1200 u/l)
TBIL: 6 (2-10 umol/l)
BUN: 7 (2-9 mmol/l)
CA++: 2,67 (2.15-2.95 mmol/l)
PHOS: 1,11 (0,93-2,13 mmol/l)
CRE: 93 (27-124 umol/l)
GLU: 4,9 (3,3-6,1 mmol/l)
NA+: 143 (138-160 mmol/l)
K+: 5,4 (3,7-5,8 mmol/l)
TP: 69 (54-82 g/l)
GLOB: 31 (23-52 g/l)

Tiivistettynä, kaikki arvot kunnossa. Kuitenkin pieni osa verta lähetettiin katsomaan maailmaa, nimittäin Saksaan. Saksassa otettaisiin selville myös kilpirauhasarvot, sillä oma epäilykseni oli kilpirauhasen vajaatoiminta. Oireet täsmäisivät siihen melko hyvin, ja vaikka sheltti ei tyyppirotu olekaan, sairaita löytyy kuitenkin. Vielä ei siis tarkkaa tuomiota saatu keskiviikkona, vaan jäimme odottelemaan Saksasta saapuvaa sähköpostia.

8. päivä perjantai-iltana löysinkin mailistani tällaisen viestin:

"Parameter Value Reference value
Chip-no.: 246098100289716

Free thyroxin determination (fT4) - CLA
fT4 (basal value) 7.7  pmol/l (7.7-47.6)

Thyroid stimulation hormone (TSH) - CLA
TSH 5.46 ng/ml
+ For evaluation fo the thyroid gland please always use TSH combined with a thyroid hormone and not as a single parameter as a guideline:
TSH in reference range and
a.thyroid hormone in reference range = most probably euthyroid
b.thyroid hormone lowered = most probably euthyroid sick, rare cases of hypothyroidism possible
TSH elevated and a.thyroid hormone lowered = most probably hypothyroid (possible as well in healthy animals after therapy with potentiated sulfonamides)
b.thyroid hormone in reference range = often seen in euthyroid sick animals during rekonvalescence; rarely in hypothyroidism (if questionable, test anti T4 antibodies) (BSAVA 1999)

Thyreoglobuline autoantibodies:
TG-antibodies negative

interpretation:
Thyreoglobulin is the transport proteine for thyroxine. The presence of antibodies against thyreoblobuline indicats a autoimmune mediated lymphocytic thyreoiditis, major caouse of hypothyroidism in dogs. Genetic defects are discussed to be underlying cause for this phenomenon. Positive values while thyroxine still is in the reference range can be precursor of a developing hypothyroidism.
"

Huonolla englannillani enpä tuolta paljoakaan tajunnut. T4 oli kuitenkin selkeästi juuri alarajalla. TSHn viitearvoa tuohon ei taas oltu kirjoitettu, joten ystävämme google apuun. Ja tulokset olivat hieman shokeeraavat. TSH terveellä koiralla tulisi olla alle 0,5 ng/ml. Ja Taikalla tuo samainen arvo oli kymmenen kertaa suurempi. Kaikki ei voinut siis olla ihan kunnossa. Koska ilta oli jo pitkällä tuon viestin saadessani, jouduin viikonlopun tuskailla ja odotella, että voisin soittaa elänlääkärille ja varmistaa, olenko tajunnut tulokset oikein.

En ollut googlen avulla ymmärtänyt tuloksia väärin, TSH oli oudon korkea. Eläinlääkäri soitti myös Saksaan uudestaan, jotta saisimme varmuuden, ettei siellä päässä ole tullut virheitä. Taas muutaman päivän odottelu ja sähköpostin kyttäys. Muutaman päivän kuluttua mailiin kolahti taas lähes samanlaisilla teksteillä varustettu viesti, samanlaisella TSH-arvolla. Tämän johdosta tuomiona kilpirauhasen vajaatoiminta.

Hieman sekavat fiilikset tästä. Toisaalta olen onnellinen, että käytökselle ja turkin muutoksille (ja ylipainolle?) saatiin selitys. Ainoa "pieni" miinus on, että tästähän seuraa elinikäinen tyroksiinilääkitys. Lääkityksen myötä kisakentille ei myöskään ole asiaa, ennen kuin koira löytyy EJ-rekkarista. Ei sen puoleen, että me nyt pääsisimme edes mihinkään kisaamaan, mutta tuossa on taas oma työnsä selvittää ja hoitaa Taika toiseen rekisteriin. Harmittaa kyllä myös, että Taikalta löytyy enemmän vaivoja ja virheitä kuin laki sallisi. Joku tahtoo nyt rankaista meitä kovasti, kun purentavian, kyynärän ja polvien lisäksi saatiin uusia mukavia lisäominaisuuksia. No, koska yritän kovasti olla optimisti, niin sainpahan paljon mukavaa täytettävää nyt shelttien terveyskyselyyn!

5 kommenttia :

  1. Voi itku miten huono onni teillä onkaan ollut :( Mutta onneksi oireille löytyi selitys, niin ei joudu epätietoisena miettimään, vaikka se varmaan onkin tällä hetkellä pieni lohtu. Paranemisia!

    VastaaPoista
  2. Voi kun kurja! No, ainakaan ei tarvitse kokoajan miettiä, että mikä koiraa vaivaa ja olla huolissaan siitä...
    Tsemppiä teille!

    VastaaPoista
  3. No johan nyt teitä kolhitaan :( Onneks kuitenkin oireille selvisi syy ja onneksi toi kilppari on lääkittävissä oleva vaiva... Harmi silti, että shelteilläkin näitä kilpparitapauksia tulee esiin vain koko ajan enempi :/

    VastaaPoista
  4. Onneksi nyt jo hieman yli viikon kestäneen lääkityksen jälkeen mulla on käsissä ihan erilainen koira! Taika on taas löytänyt elämänilonsa takaisin ja veti rallia vapaana ollessaan. Se näyttää kyllä edelleen todella karmealta, jos ei olisi talvi, saksisin sen varmaan kokonaan. Itse myös kauhistelen näiden shelttien vikojen kasvua. D:

    VastaaPoista
  5. Onneksi tuohon sairauteen on helppo lääkitys ja oikeasti sillä on elämän laatua nostattava voima (terv. yksi vajaatoiminnasta itsekin kärsivä ;).
    Taikalle mukavaa ja touhukasta elämää, nyt kun tiedätte, millä sitä olotilaa voi parantaa.

    VastaaPoista