Kesän jäljiltä aletaan selkeästi rydistäytymään treeniasioiden suhteen. Kahtena iltana peräkkäin pentu on päässyt treenaamaan tokojuttuja häiriössä ja tänään myös visitoimaan agilitykentällä. Taika taukoilee tokon suhteen, tauon pituudesta ei ole tietoa. Aikaisemmin katselin jo jotain varteenotettavia rallytokokisoja, mutta en taas tiedä. Jos Taika on hyvällä tuulella, sen kanssa on mukava tehdä ja touhuta. Medyan myötä kuitenkin on oppinut, kuinka ihanaa on treenata koiran kanssa, jolla siihen on oikeasti motivaatiota. Välillä Taikan kanssa tokojuttujen treenaus on todella masentavaa, jos koira ei edes suostu imuttamisessa syömään namia kädestä. Parhaimmillaan se on taas onnistumisia ja hyvää fiilistä. Etukäteen on kuitenkin todella hankala sanoa, kumpaan lopputulokseen treenillä päästäisiin. Voi olla, että Taika ei treenaa enää ikinä mitään tavoitteellisesti, ainoastaan vain satunnaisia temppuja tai jotain pientä mielenvirkistykseksi.
Medyan tokoilut ovat taas aivan muuta kuin Taikan. Taika hillityllä luonteella on sinänsä ollut helppo opetettava tarkkuutta vaativaan lajiin. Medyan perusasentotreenistä pitäisi saada videota, jotta sitä voisi kuvailla kunnolla. Intohimona pennulla on ruoka, joten jo yhden nappulan voimalla saadaan aikaiseksi pomppimista, sähläämistä, hösöämistä ja aivottomuutta. Hankaloittaa hieman, kun pentu pitäisi saada nätisti ohjattua vasemmalle sivulle oikeaan kohtaan ja vielä suoraan. Ja vielä pysymään siinä! Ongelmana ei ole nouseminen tai karkaaminen, vaan se, että Medya käyttää takaosaansa aivan turhaan. Kun pentu on saatu kunnolliseen perusasentoon, ei mene kuin hetki, kun Medya saa itsensä vänkyrään heittämällä takapuolensa jalkojeni taakse. Jos tästä lähtee namilla korjailemaan, homma yleensä hajoaa käsiin sählätessä. Oikeasta paikasta ei silloin ole enää tietoakaan.
Namilla ohjaus ei siis luultavasti ole paras tapa meille lähteä työstämään tätä tokon perusliikettä. Namikäsi on yksinkertaisesti liian ihana ja innostava, jolloin kakaran aivoissa ei luultavasti raksuta mikään muu kuin ruoka. Se ei siis välttämättä keskity itse tekemiseen tai siihen, mistä se palkka todella tulee. Olen itse luultavasti myös myöhässä palkkauksen kanssa, sillä joudun kuluttamaan aina hetken tarkistaakseni missä asennossa Medya on ja missä kohti. Pohdintojen jälkeen lähden luultavasti harjoittelemaan perusasentoa laatikko/purkkitekniikan avulla. Medya on jo aiemmin huvikseen harjoitellut kattilan päällä seisomista ja takapään käyttöä, joten luultavasti paljoa ei tarvitse enää tehdä sen eteen, että koiran saa pyörimään ympäri etujalat paikoillaan. Siitä sitten lähtisi yhdistämään pyörimistä ja perusasennon paikkaa. Pienenä pelkona vaan on se, että Medya nyt jo innokkaasti yrittää "korjailla" perusasentoaan, joten pahentaako sheippaus ja naksuttelu tätä ongelmaa? Tuleeko pennusta vielä liikkuvampi ja hötkyilevämpi sivulle tullessa, vai oppiiko se käyttämään takaosaansa oikein ja maltilla. Paha sanoa, mutta ei kai meillä muuta menetettävää ole kuin aikaa!
Koska perusasentotreeni aloitetaan nyt ihan uudestaan, päätin kokeilla jonkin muun treenaamista. Tuulilta tulikin hyviä vinkkejä ja neuvoja kaukojen suhteen, joita luultavasti aletaan nyt työstämään pikkuhiljaa, esimerkiksi samalla kun itse syö aamupalaa. Kapulatreeniä yritin myös, mutta sen kanssa tulikin loppupeleissä "pieniä" ongelmia. Hienosti pentu noutaa kapulan heitettäessä ja tuo sen luokse, mutta kiinnipitäminen on tällä hetkellä hieman hankalahkoa. En muistanut, että hampaita tippuu parhaillaan kopisten kakaran suusta, eikä sillä nyt ole kumpaakaan alakulmuria... Hieman taisi ollakin hankalaa kapulan suussapito, kun eihän siellä ole hampaita joilla siitä pitää kiinni!
Molemmat tytöt pääsivät myös pitkästä aikaa agikentälle Kaapon ja Tuulin mukana. Medyalle treenikerta taisi olla kolmas ja Taika kävi tekemässä vain mielenvirkistykseksi. Medya on aikaisemmin tutustunut hieman putkiin ja siivekkeiden takaakiertoon ja välistävetoon. Tänään oli tarkoitus jatkaa tuttavuutta putkien kanssa, hieman eri muotoisia ja kokeilla sujuisiko kahden putken meno. Uutena esteenä tänään oli pussi, sillä nyt oli oiva tilaisuus käyttää avustajaa hyödyksi!
Medya aloitti putkitreenillä ja pienen mietinnän jälkeen se taas muisti, kuinka hauskoja putket olivatkaan. Mutkaputki kummastutti ensiksi, siellähän tulee putken seinä vastaan! Ei kuitenkaan kauaa tarvinnut asian kanssa tapella, aika nopeasti Medya hoksasi, ettei sekään sen kummempi ole. Kun putket oli erikseen käyty tutustumassa, oli tarkoitus kokeilla kuinka hyvin toimisi kahden putken suorittaminen peräkkäin. Hienostihan se sujui, takaaleikkaus putkella oli ehkä hieman hankala ja kumma juttu, joten aina välillä Medya kääntyikin putken suulta takaisin. Takaakierto oli ehkä aavistuksen normaalia epävarmempi ja hitaampi, mutta sitä ei ollakkaan treenattu siivekkeiden kanssa juurikaan.
Taika sai tyytyä vain kepittelyyn ja muisutella mieliinsä kuinka homma toimii. Toistojen määrä taisi jäädä vain kolmeen pujottelukertaan, mutta se on Taikan tapauksessa aivan riittävä. Hieman olisin kaivannut tekemiseen lisää intoa, mutta ympäriltä puuttuivat Taikaa kiihdyttävät muut haukkuvat ja radalla kirmaavat koirat.
Kaikista agikuvista ja -videoista kiitos Tuulille!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti