Pahoittelen taas blogin epäaktiivisuutta, mutta vetoan siihen, etten ole juurikaan ehtinyt istua kotona koneen äärellä. YO-kirjoitusten jälkeen alkoi pieni ajanjakso, jolloin en tehnyt oikeastaan mitään. Osa kavereistani olivat päätyneet valmennuskursseille ja treenatakkaan ei voinut joka päivä. Osa päivistä kuluikin pääosin sohvalla istuessa, joka on hyvin turhauttavaa. Oma pääni ei kestä tekemättömyyttä, joten sen jälkeen päätin lähteä kiertelemään muualle.
Ensimmäisenä päätin suunnata viikoksi Lahteen 3.-10. huhtikuuta. En ollut nähnyt Taikan kasvattajaa taas aikoihin - oikeastaan sen jälkeen kuin Medya saapui. Olen aikaisempinakin vuosina ollut hänen luonaan kenneltyttöilemässä, joten päätin kysyä, kelpaisiko apu nytkin. Pakkasinkin siis tavarani ja koirani, ja ajelin torstaina suoraan Medyan agilitytreeneistä Lahteen. Viikko kuluikin yllättävän nopeasti ja päiviini kuului mm. koirien ulkoilutusta, turkinlaittoa, pesua, ruokkimista ja treenaamista.
Taikalle kennelelämä oli jo aikaisemmilta vuosilta tuttua, mutta Medyan suhtautuminen mietitytti. Miten se tulee toimeen isossa laumassa, miten se pärjäilee ilman ihmisen jatkuvaa läsnäoloa, saako se nukuttua yöllä vai piipittääkö se...? Onneksi merletyttö yllätti positiivisesti, eikä mitään ongelmia ilmennyt. Medya juoksutti ja leikitti ulkona lauman muita koiria aivan hulluna ja ei näyttänyt olevan moksiskaan, vaikka ihmisseura vaihtui koirakavereihin. Medyan puolelta reissu oli ainakin onnistunut, sillä pikkukakara sai 14 uutta koirakaveria, joista suosikeiksi nousivat 4kk ikäiset shelttilapset Lempi ja Lahja, sekä nuori trikkiherra Mörkö.
Taika tiesi jo paikan ja talon tavat, joten sen osalta ei ihmeempiä. Taika sen sijaan pääsi moikkaamaan taas lähisukulaisiaan, emäänsä Pumpulia, isäänsä Rölliä sekä myös molempia pentuesisaruksia. Toista siskoaan, Viimaa, Taika on nähnyt ennemminkin, mutta pentueen kolmannesta pennusta, Nekusta, itse en ollut kuullut juuri mitään. Se oli aluksi päätynyt muistaakseni Turun suunnille, mutta palautui takaisin kasvattajalle ~8kk sitten. Nekku sai arkana koirana totutella jonkin aikaa muihin koiriin kasvattajan luona, kunnes päätyi uusille omistajilleen Lahteen. Koska myös Viima asustelee samassa kaupungissa, niin pentuetreffit olivat paikallaan! Nekku muistutti hyvin paljon Taikaa sekä ulkonäöllisesti että luonteeltaan. Se käyttäytyi vieraiden koirien seurassa aivan samalla tavalla kuin Taikakin vuosi-kaksi sitten. Myös ilmeeltään se oli täysin Taikan kopio, ainoastaan korvat tekivät eroa Taikaan.
 |
| Nekku, Viima, Taika |
Lahdesta palailin taas suoraan Medyan agilitytreeneihin torstaina. Ei ollut ihan mahtavin idea, sillä Medya oli riekuttanut taas kolmisen tuntia pihalla eri koiria ja häslännyt vielä noin tunnin sisällä ennen lähtöä. Treeneissä ensimmäistä kertaa huomasi kuinka väsynyt koira oli. Ratatreenin se jaksoi oikein hienosti, mutta keppitreeneistä ei oikein tullut mitään. Tempo hidas, ajatus muualla ja suorituksen laatu keskinkertainen. Onneksi itse tajusin väsymyksen jo heti ensimmäisillä yrityksillä, joten en jäänyt hinkkaamaan väsyneen koiran kanssa huonoja suorituksia.
Perjantaina alkoikin sitten Medya menemään huonoon kuntoon. Heräsin neljältä aamulla siihen, että koira läähättää tuskaisena. Ajattelin ensiksi, että sillä on vuorokausirytmi hieman sekaisin, koska Lahdessa ollessaan koirat pääsivät aina neljän-viiden aikaan aamulla ulos. Medya kuitenkin yleensä nukkuu rauhassa niin pitkään kuin minäkin, joten päätin kavuta ylös sängystä ja käydä koiran kanssa pihalla. Heti rappukäytävässä tajusin hirveästä vetämisestä ja kiireestä, että koiralla on maha sekaisin. Noh, ei muuta kuin peppupesun kautta takaisin nukkumaan. Yllätysyllätys, jo taas parin tunnin päästä koira läähätti tuskaisena ja uudestaan ulos.
Aamupäiväksi olin kuitenkin sopinut meneväni treenaamaan yhden ryhmäläiseni kanssa. Medya oli pirteä ja innokas, joten en viitsinyt peruakkaan ripulin takia - tiedä vaikka se olisi siinä vaiheessa kerennyt mennä jo ohi. Treenit sujuivat oikein hyvin, mutta maha vaivasi edelleen. Myös seuraava päivä meni ulkona juostessa ja vähitellen koiraltakin katosi puhti. Ripuli paheni edelleen ja lauantaina myös koiran housuvillat tihkuivat verta. Koska Medyalla oli edelleen ruokahalu tallella ja se suostui juomaan vettä, päätin vielä seurailla tilannetta hetken, ja hakea sunnuntaina apteekista Canicuria. Vähitellen tilanne alkoi palautua paremmaksi, ja maanantaina/tiistaina koira oli taas entisensä.
Ripulin aiheuttaja on hieman mysteeri, sillä Medya ripuloi verta myös myöhemmin uudestaan, tosin ei niin pitkäkestoisesti. Arvelin, että kyseessä olisi voinut olla merilevä, jota olin ostanut Lahdesta kotiinpalaessani ja antanut heti illalla sitä koirille. Samaten Medya taisi saada merilevää ennen seuraavaa veriripulia ja oksentelua. Syyllinen tuntui jo melko varmalta, kunnes kuulin hieman huonoja uutisia. Lahdessa ollessani yksi kasvattajan koirista oli myös huonossa kunnossa, maha löysällä ja kuumeinen. Koira onneksi parani antibioottikuurilla, mutta valitettavasti vain hetkeksi. Tällä viikolla oli tullut Facebookiin ilmoitus samaisen koiran poismenosta, syynä raju oksentelu ja huonovointisuus ilmeisesti ruuan aiheuttamana. En tiedä onko näillä kahdella tapauksella mitään yhteistä, mutta hirvittää kuitenkin. Medya onneksi on nuori ja elinvoimainen koira, mutta sateenkaarisilloille joutuneella koiralla oli ikää jo reilusti enemmän. Medya laihtui aika ikävästi ripuloinnin myötä, mutta onneksi tuota koiraa ei ole vaikea lihottaa.
Kun Medyakin alkoi olemaan kunnossa, siirryin vaihteeksi Tuusulaan majailemaan isäni kämpille. Olin aikeissa päivittää blogin kuntoon siellä, sillä aikaa riitti. Noh, koska mikään ei ikinä mene niinkuin pitäisi, niin ei mennyt nytkään. Läppärilleni oli ilmestynyt jonkin ilmaisohjelman mukana haittaohjelma, joka näkyi Mozillassa uusia välilehtiä avatessa. Se avasi suoraan jonkin trovigon hakukoneen, eikä tyhjää välilehteä. Sinänsä ei vakava juttu, mutta käytännössä hyvin ärsyttävä. Yritin pitkään etsiä kyseistä ohjelmaa jotta voisin poistaa sen, mutta ei niin ei. Lopputuloksena ajoin koko tietokoneen takaisin tehdasasetuksille. Ei mikään maailman suurin juttu, mutta auta armias kun kone piti saada takaisin tähän päivään päivitysten osalta. Win8 on suoraansanottuna aivan karmea, win8.1 menettelee. Konehan ei antanut päivittää tuohon 8.1:een ennen kuin kaikki päivitykset olivat ajan tasalla, niin siinähän sitten päiviteltiin konetta vaikeimman kautta, kun mitään ei olla voitu tehty helpoksi tai yksinkertaiseksi. Siihen sitten kului yksi kokonainen päivä, toinen päivä kului sitten siihen, että sain asennettua koneelle kaikki puuttuvat ohjelmat takaisin. Paintilla ei pahemmin kuvia oltaisi muokkailtu.
Tuusulasta palailin taas agitreenien kautta kotiin, jossa en taaskaan viettänyt montaakaan päivää. Pääsiäinen kului perjantaina mätsäröidessä ja lauantaina kavereiden kanssa iltaa viettäessä. Medya yllätti mätsärissä olemalla 72 pienen aikuisen joukosta ensin PUN1 ja lopulta myös BIS3 oikein "hurmaavilla" liikkeillä. Mätsäreistä tulikin mieleeni, että Medya päätti tiputtaa kaiken pohjavillansa pois, tällä hetkellä päällyskarva irtoaa lupaavaan tahtiin. Ja tosiaan, 18. päivä toukokuuta meidän pitäisi olla debytoimassa Riihimäellä junnuluokassa. Ei näin!
20. päivä sunnuntaina olikin sitten taas seuraavan matkakohteen vuoro, mutta se jääköön seuraavaan postaukseen.
Tervetuloa riksuun! Mekin ollaan siellä :)
VastaaPoista