Pujopujopujo

Parhautta on päästä kotiin onnistuneista treeneistä. Monen onnistuneen toiston jälkeen hymy ei hyydy vaan iloinen fiilis jatkuu. Onneksi täysin epäonnistuneita treenejä ei ole näkynyt pitkään aikaan, vaan olemme kulkeneet kultaista keskitietä. Tänään tuo koira osasi kuitenkin yllättää positiivisesti ja illan keppitreenit olivat parhautta! Varsinkin kun meitä oli treeneissä ihanasti vain kolme paikalla, oli treeniaikaa juuri sopivasti ja saimme tehokkaat keppitreenit tehtyä.

Yksinkertainen rata kyseessä. Ensimmäisellä kierroksella otettiin vain hyppy ja kepit (6 kpl), koira vasemmalla puolella. Taikalla oli aluksi hieman vaikeampaa löytää oikea keppiväli, mutta kun hypyn jälkeen koiran linjan sai suoristettua nätisti, niin no problem. Kettu paineli tasaisen sulavasti menemään. Erityisesti kumpikaan puoli ei tuntunut olevan Taikalle sen hankalampi kuin toinenkaan. Kun vasen puoli oli koluttu läpi, vaihdettiin koira oikealle puolelle ja sama homma. Haastavuutta lisättiin antamalla koiralle vapaus hakea kepit itse. Taika muutaman toiston jälkeen olikin kuin vanha konkari, irtosi aivan upeasti kepeille upealla vauhdilla!

Toinen harjoitus oli melkein yhtä simppeli, ellei ole yhtä taliaivo kuin minä, jolle vasemman ja oikean erottaminen tuo haasteita. Tarkoitus oli ensimmäisellä kerralla lähteä koira oikealla puolella ja putken jälkeen suorittaa kepit koira vasemmalla puolella. Koiralla ei ollut ongelmaa taaskaan keppien tai putken kanssa, mutta itse ensimmäisellä kerralla ohjasin koko radan koira vasemmalla puolella. Taidan kirjoittaa mustalla tussilla käsiini VASEN ja OIKEA. Vasemman jälkeen vaihdettiin koira ensiksi oikealle puolelle ja putken jälkeen vasemmalle. Tässä haastetta toi saada koiran linja nätisti suoristettua putken jälkeen ennen keppejä, mutta noh, eipä siinä loppujenlopuksi paljoa haastetta ollutkaan.

Koska aikaa jäi ihan mukavasti vähäisen väkimäärän takia, kerkesimme Taikan kanssa vielä ottaa samaisen radan ohjaten koira vain oikealla puolella. Tässä vaiheessa kepit ja oikea keppiväli oli Taikalle jo niin selvä, joten oli vain ilo katsella, kuinka hyvin koira haki kepit itse. Harmi, etten omista omaa hovikuvaajaa, olisi aivan mahtavaa saada joskus todistusaineistoa näytettäväksi!

Loppuun vielä viikonlopun projekti! Nyt kelpaa pikkufifiäkin näyttää taas mätsärikehissä uuden hihnan kanssa. Pituutta tuli ehkä hieman liikaa, mutta ehkei se häiritse. Toivon mukaan hihna pääsee testiin 4.11, kun Koneen kentällä järjestetään mätsäri.

Kävin myös törsäämässä rahaa Taikan läskien kauhuksi. Tajusin, että märkäruuat ovat melkein pelkkää vettä, eli mahantäytettä, eli eivät sisällä hirveästi energiaa. Esimerkiksi Applawsin märkäruuat sisältävät vaivaiset 0,4% rasvaa, eli kelpaa meille! Nuo muut sisältävät rasvaa n. 4%. Törkeän kalliitahan märkäruuat ovat, esimerkiksi yksi tuollainen pikkupurkki Applawsia maksoi 1,80e. Onneksi en omista isoa koiraa, se söisi vararikkoon. Purkin kyljen mukaan Taikan tulisi saada kolme purkkia Applawsia päivässä, mutta nyt se saa aamulla n. 1/2 dl nappulaa (Robur/Hauhau/Golden Eagle etc mitä palkintosafkoja nyt löytyykään) ja puolikkaan purnukan märkäruokaa. Jos taas aamulla tulee pakkasesta jotain lihoja kuppiin, illalla annan määrän x jotain muuta märkäruokaa. 

Parempi olisi läskien alkaa lähtemään, noilla riistohinnoilla muuten ostaisi lihatiskiltä puudelille sisäfilepihvejä. Harmi, että nekin sisältävät enemmän rasvaa, joten kokeillaan näillä. Jos tämäkään ei enää toimi, niin alkaa ideat olla vähissä.