22.9 HSKH Agilityepikset part. 2

Päivitän melkein ajallaan kaiken! Melkein. Viime viikon kehnoista säistä huolimatta suuntasin taas Ojankoon HSKH:n järjestämiin agiepiksiin. Tyhmänä en ennen lähtöä tajunnut katsoa kotoa lähtiessä kisojen lähtöjärjestystä, vaan oletin luokkien menevän taas perinteisesti mini - medi - maksi. No eipä tietenkään, tällä kertaa luokkajärjestyksenä oli maksi - mini - medi. Eli oma vuoromme olisi viimeisenä. Ei siinä mitään, jos aurinko olisi paistanu ja olisi ollut mukavan lämmin, mutta vettä vain satoi pimeänä iltana. Putkiralliinkaan en viitsinyt ilmoittautua sään takia. Onneksi huono sää oli verottanut osallistujia ja maksimölleissäkään ei montaa osallistujaa ollut. Niiden alkaessa kävin kurkkaamassa möllirataa todeten, että siellä ei taaskaan ole kontakteja, ei edes puomia. Siitähän se hieman tyhmäkin idea lähti liikkeelle, että Taikakin pääsi piiiitkästä aikaa hieman rallattelemaan mukaan.

ps. vihaan ratapiirrustusten tekoa, mittasuhteet pissii aina

Kävin pikaisesti ilmoittamassa vielä Taikan mukaan kahden startin verran. Se ei tosiaan ole tehnyt mitään agilityyn liittyvää herran aikaan. En ole käynyt vapaatreenaamassa Medyan kanssa lähiaikoina, joten Taika ei ole päässyt juoksemaan edes putkia. Hieman epäillen siis ilmoitin sen mukaan, osaisiko se enää mitään, inhottaisiko sitä märät putket ja sade, juoksisiko se vain esteiden ohi tai olisiko se täyslahna? Ehdin pikaisesti lämmitellä hieman Taikaa ja kokeilla tyhjällä kentällä muutamaa hyppyä. Kyllähän se mukana tuli ihan kivalla innolla! Taikan kanssa radalle meno ei jännittänyt oikeastaan ollenkaan, sillä se on kuitenkin niin helppo ja perusvarma ohjattava. Osittain hankalampi kuin Medya (esim. ei irtoa yhtä hyvin), mutta hakee mm. hyppyjä todella hyvin ja koira ei lähde lapasesta. Taikan kanssa olikin mukava käydä juoksemassa radalla hakemassa puhdas tulos, vaikka vauhti tuntui aika onnettomalta. Koska Tuuli oli myös saapunut paikalle ilman omaa koiraansa katselemaan ja videoimaan radat, Taika pääsi rallattelemaan toisen radan hänen kanssaan. Mitään menetettävää ei ainakaan ollut, vaikka kyseessä oli täysin vieras ohjaaja, jonka oma koira on täysin eri sorttia ja rataan oli tutustuttu vain laidalta seuraamalla. Hieno suoritus silti, vaikka Taikalla taisikin tulla hieman ikävä kesken radan! Taikalla näytti kuitenkin olevan kivaa ja se taisi myös petrata vauhdin suhteen toisella startilla. Ihan ei Taikan lyllerrys riittänyt palkintosijoille, vaan se sai tyytyä neljänteen sijaan.

Taikan jälkeen pääsi taas vaihteeksi Medya vauhtiin. Näin taas jo minien rataantutustumisessa, että keskellä rataa oleva pitkä suora tulee tuottamaan merlen kanssa ongelmia. Toisaalta pitäisi olla riittävästi edessä, mutta toisaalta edelleen varmistelemassa, että Medya tulee hyppyjen yli eikä vain juokse ohi. Odotan innolla sitä päivää, kun saan todeta Medyan hakevan erinomaisesti myös suoraan edessään olevia rimoja. Siihen tosin vain taitaa vielä mennä aikaa, mutta eiköhän se kokemuksen kautta joskus tule. Tähä hyppysuoraan tosiaan kaatuikin meidän molemmat startit, ensimmäisellä startilla Medya lähti lapasesta ohittaen yhden hypyn ja singoten vain putkeen -> HYL. Toisella startilla myös mentiin päättömänä yhden hypyn ohitse, vaikka sekin olisi ollut suoraan nenän edessä. Radan takaosassa tuli myös yksi rima alas syystä tai toisesta (oma valssi myöhässä?), mutta muuten rata oli ihan nätti. 

Nämä epikset eivät juurikaan aiheuttaneet sen suurempia pettymyksiä tai iloisuuksia. Jokseenkin niin peruskauraa, Taika tekee kyllä varmasti mutta hitaasti, Medya taas vauhdilla mutta vähän päättömästi. Nyt ei hetkeen näytä olevan lähimailla möllikisoja, joten keskitytään taas treenaamiseen ja yritetään vahvistaa noita heikkoja osa-alueita. Talvitreenien iso miinus on kuitenkin olemattoman pieni halli, joten saa nähdä millaisia ratatreenejä pystytään tekemään. Pitää myöskin laskeskella olisiko vapaatreenikortin hankkiminen kannattavaa, sillä hintaa sillä on muistaakseni 170e. Ohjattuihin treeneihin myydään tuurausvuroja yleensä n. 7e hintaan, joten tuolla hinnalla niissä saisi vierailla yli 20 kertaa. Ohjatuissa tosin treeniaika on aika vähäinen, mutta niihin tulee lähdettyä helpommin. Toisaalta hallilla saisi käydä 6-7kk ajan treenailemassa vapaasti vapaatreenikortilla, jolloin treeni voisi olla tehokkaampaa. Aikaakin kyllä löytyisi, sillä lukujärjestykseni ei hirveän täydeltä näytä. Hmm.

17.9 HSKH agilitymöllit

Pitkän mietinnän jälkeen päätin uskaltautua pitkästä aikaa agilitymölleihin. Tällä kertaa kyseessä ei olisi enää edes supermölliluokka. Kaksi viimeisimpää agiepisreissua jättivät pienet pelot takaraivooni, sillä homma ei kulkenut ihan niinkuin piti. Koira oli silloin niin intoa täynnä, että sehän lähti lapasesta heti toisen esteen jälkeen. Pikkusen siis epäilytti, uskaltaisiko sitä nytkään lähteä kokeilemaan onnea kisatunnelmissa, mutta tuli sitä kuitenkin lähdettyä, kun matkakaan ei ollut pitkä. Vaihtoehtoisesti olisin voinut mennä ohjattuihin tokotreeneihin, mutta tokoinnostus on taas melko nollassa. Tuntuu, että junnaamme paikoillamme eikä mitään uutta tapahdu. En vain osaa tällä hetkellä nostaa rimaa ja haastaa itseäni ja Medyaa, joten kehitystä ei näykkään. Agility sen sijaan tuntuu tällä hetkellä rullaavan oikein mukavasti, joten se voitti tällä erää.

Tuuli lähti taas mukaan seurakseni ja kuvausmieheksi. Ilmoittautuminen kisoihin alkoi klo. 17.30 ja kisapaikalla olimme hieman viiden jälkeen. Pohdin juuri noita edellisiä agimöllejä ja totesin, että ennen niitä ei luultavasti ole tullut tehtyä niin hyvää lämppälenkkiä mitä treeneihin mennessä -> koira enemmän kierroksilla? Tällä kertaa paikalle siis ajoissa, jotta kerkesimme käydä kävelemässä ympäriinsä ja totutella hieman kisatilanteeseen ja sen aika jännittyneeseen ilmapiiriin. Lämppälenkillä törmäsimme myös jonkinsortin käärmeeseen, joka ei kuitenkaan onneksi tainnut olla kyy. Ojangossa niitä kuulemma vilisee aivan urakalla, joten sainhan itsekin ensimmäistä kertaa todeta sen omin silmin. Siinä se pirulainen möllötti keskellä kävelytietä häijysti. Hyi!

Medya oli yllättävän rauhallinen kisapaikalla. Se ei pahemmin kitissyt agikentälle päin, eikä sählännyt tai haukkunut tai riehunut. Kävin myös ilmottautumisen jälkeen kokeilemassa tyhjällä kentällä kontakteja, juoksisiko se taas surutta kontaktipintojen yli pysähtymättä vai olisiko sillä korvat matkassa. A:ta se ei jostain syystä ensimmäisellä kerralla hahmottanut, vaan juoksi koko esteen ohitse. Toisella kertaa A kuitenkin löytyi sekä pysäytykset toimivat oikein hyvin. Sama oli puomilla, hyvällä vauhdilla Medya kirmasi puomilla ja pysähtyi itsevarmasti. Oma mieleni oli tuon johdosta melko helpottunut, ainakaan vielä ei pakka hajonnut käsiin.

Ennen ensimmäistä starttia jännitys nousikin. Rataantutustuessa rata vaikutti aika mukavalta, mutta huomasin jo tutustuessa muutaman ongelmakohdan, jossa homma voisi mennä mönkään. Kolmosputkelta nelosputkelle oli haastavampi kulma mitä ylläolevaan ratapiirrustukseen tuli tehtyä, joten putkeenlähetystä ei saanut hutiloida. Samalla kuitenkin totesin, että Medya on pakko saada lähetettyä melko kaukaa, sillä muuten tulee aivan järkyttävä kiire 6. hypylle. Oli pakko luottaa, että koira irtoaa putkeen. Samaten hypyn 9. jälkeen ajattelin tehdä valssin, mutta huomasin jatkuvasti rataa läpijuostessani tekeväni valssin aivan liian aikaisin, oma linjani oli suurinpiirtein niillä kohdilla, millä koiran olisi pitänyt olla. Jos hätiköisin valssin kanssa, en pystyisi mitenkään suoristamaan omaa linjaani seuraaville hypyille. Vaikka rataantutustuessa yritin valuttaa valssin pidemmälle, niin aina onnistuin tekemään sen liian aikaisin. Piruvie.

Noh, sinne se ensimmäinen startti kaatuikin, minne pelkäsin. Olin ehkä liian myöhässä 5. ja 6. hypyn kohdalla ja sitten lähti koira menemään. En olettanut yhtään, että Medya hakisi hyppy-ympyrän esteitä itsenäisesti, joten olin varautunut siihen, että kävisin saattamassa sitä melko lähellä jokaista estettä. Koira yllätti täysin ja kaikki kulki sen osalta todella nätisti, kunnes olisi ollut aika valssille. Myöhässä ja luultavasti liian kaukana esteestä (ei hirveästi olla treenattu noin pitkällä etäisyydellä), joten lopputuloksena kaksi kieltoa. Oma kämmi oli ja homma pysyi ihan mukavasti käsissä!

Toisella startilla yritin olla aikaisemmin liikkeellä putkien jälkeen, mutta taas Medya pinkoi ja irtosi hypyille paremmin kuin odotin. Tsemppasin kuitenkin valssin kanssa, ja kävin noukkimassa koiran matkaani lähempänä estettä. Ongelmia taas kuitenkin edessä, sillä olin seuraavien hyppyjen kanssa taas myöhässä -> Medya pinkoi yhden esteen ohitse. Se ei vielä ole riittävän estehakuinen, että se osaisi ottaa hypyt, vaikka itse jäisinkin jälkeen. Jos tuo kohta oltaisiin saatukkin toimimaan, olisimme voineet saada ihan nätin radan kasaan! Ihmettelen kyllä taas omaa järjenjuoksuani, miksen palkannut Medyaa puomilla, kun virhepisteitä olimme kuitenkin keränneet eikä femmalla olisi mitään mahdollisuuksia palkintosijoille -> samantien voisi ottaa hylyn ja palkata koiran radalla.

Lopuksi pääsimme vielä vähän rallattelemaan putkiralliin kahden startin verran. Medyalle ihan hauska rata, se kuitenkin hakee putkia melko hyvin ja tykkää niissä juosta. Rata vaikutti aika sopivalta loppujenlopuksi, vaikka alkuun mietitytti saanko ohjattua Medyaa sinne minne halusin. Hämyputkensuita radalta kuitenkin löytyi useita. Hyvin kuitenkin meni ensimmäinen startti, vaikka pienen hätäpelastuksen jouduinkin tekemään. Toinen startti taas meni vähän pelleilyksi, silloin Medya alkoi taas tuntumaan normaalilta Medyalta, jolla oli kunnolla intoa ja virtaa. Ensimmäisellä startilla koira tuntui vähän hitaalta, mutta tokalla startilla meno näyttäisi olevan huomattavasti vauhdikkaampaa. Voi olla, että pitkä päivä oli vienyt suurimmat mehut koirasta ja draivin esillesaamiseksi vaadittiin hieman innostusta. Putkirallien tuloksista ei ole tietoa, sillä vain yksi palkittiin yhdestä kokoluokasta. Ensimmäiseltä radalta aika oli jotain 27s luokkaa.

Ja ehkä kuten tarkkaavaisimmat voivat huomata, rimakorkeudet eivät ole minien korkeuksissa. Medya mitattiin virallisesti mediksi joitain viikkoja sitten. Tai mitattiin ja mitattiin, tuomarin mielestä se oli selkeä medi, joten ei saatu edes yrittää, olisiko ollut mahdollisuuksia miniluokkaan. Ei siinä mitään, että medeihin jouduttiin. Tuomarin käytös ei vain ollut hirveän asiallista, vaan osakseni sain aika inhottavaa kommenttia kysyessäni, eikö Medyaa edes kokeilla, olisiko se rajatapaus. Ei hirveän positiiviset fiilikset jääneet tuosta mittausreissusta, mutta nocando, Sagilta löytyy nyt raportit, joissa Medya on ilmoitettu mediksi. Medirimoja ollaan nyt yritetty treenailla, mutta esim. näissä mölleissä tuli todettua, että riittääköhän aika sittenkään kärkisijoille. Ykkösluokassahan sillä ei ole merkitystä, mutta miten sitten ylemmissä...