"Kas vain", sanoi kasvain...

ja kasvoi vain, sillä vain kasvain voi kasvaa noin vain. 

Tämä sananlasku kuvaa oikein hyvin Medyan tilannetta tällä hetkellä. Medyalle ilmestyin n. muutama viikko sitten täysin tyhjästä patti nenään, jota en pitänyt alkuun järin huolestuttavana. Siisti, ei märkivä/verestävä, ei vaivannut koiraa mitenkään. Patti jatkoi kasvuaan, ja noi viikon verran kuonossa möllötettyään kävin apteekista hakemassa pullon Betadinea, jolla varovasti putsailin pattia. Ajattelin, että Medya olisi saattanut tunkea puikkonokkansa johonkin, joka olisi rikkonut ihon ja pistänyt tulehduksen päälle. Oma äitini diagnosoi patille vaikka mitä, mm. mätäpaisetta. Noin kaksi viikkoa jaksoin katsella epätietoisena tuon koiran naamaa, kunnes sain aikaiseksi varata ajan lähimmälle eläinlääkärillemme. 

Ei ollut mätäpaisetta, vaan mitä luultavammin kasvain, histiosytooma. Eläinlääkäri yritti tökkiä neulalla pattia saadakseen irtosolunäytettä, mutta lopputuloksena oli vain rei'itetty nenä ja joitakin punasoluja palkkioksi. Enempää ei viitsinyt neulalla sörkkiä, joten patologille ei saatu näytettä lähetettyä. Aika selvältä ja varmalta kasvaimelta tuo kuitenkin vaikuttaa. Histiosytooma ei kuitenkaan ole pahanlaatuinen kasvain, eikä Medyalla ole mitään hätää. Histiosytooma aiheutuu ilmeisesti kehon puolustusjärjestelmän paikallisesta falskauksesta, jolloin jotkut solut pääsevät jakautumaan hallitsemattomasti. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä, mutta yleisimmin histiosytoosia löytyy nuorilta koirilta. Sheltti ei ihan tyyppirotuihin pitäisi kuulua, pienen googlettelun perusteella histiosytooma on yleisemmin mm. vinttikoirien ja joidenkin ruttunaamaisten rotujen vaiva. Tai vaiva ja vaiva, yleensä se häiritsee enemmän omistajaa kuin koiraa. Kasvain voidaan poistaa leikkaamalla tarvittaessa, mutta se voi myös kadota itsekseen ja kuivua pois n. 2-4kk sisällä. Toivottavasti myös näin Medyan kohdalla, sillä tuosta kohdasta sitä on kyllä hyvin veemäistä lähteä leikkaamaankaan.

Mitään hengenhätää meillä ei siis ole, mutta onhan tuo melko inha. Ei se tee kyllä koiran naamasta yhtään kauniimpaa ja näkyy kuvissa rumasti. Näyttelyitäkään ei tarvitse ainakaan hetkeen katsella, tosin onneksi Medya ilmeisesti aloittelee tiputtamaan turkkiansa. Saa nähdä, kehdataanko mätsäreihinkään hirveästi lähteä. Olisi tuo patti voinut jäädä kyllä tulemattakin, mutta ollaan nyt kerrankin optimistisia ja todettakoon, että tilanne voisi olla paljon surkeampi. Ei kai tässä auta muuta kuin odotella. Muutakin jännää odottelemista on kuitenkin luvassa, ensi kuuksi Medyalle on varattuna luonnetestipaikka! Saa nähdä, mitä siellä mahtaa tapahtua.

Harrastellaan!

Tai, Medya harrastaa. Taika on tyytynyt pysyttelemään kannustusjoukoissa. Senkin kanssa tosin pitäisi yrittää treenata enemmän tokoa, jos sen kanssa meinataan saada jonkinnäköinen tulos möllitokosta. Onneksi kyseessä on vain nakkiluokka, joten eiköhän se päästä kunnialla loppuun.

(C) Elisa Lahdenperä

Sunnuntaina korkkasimme vuoden ensimmäiset mätsärit. Tai ainakin luulisin, että ne ovat vuoden ekat. En muista tarkalleen. Luulisin sen perusteella, että jouduin tuossa talvella ostamaan ensimmäistä kertaa yli 1,5 vuoteen koirille itse kuivanappuloita lihan lisukkeeksi. Aikaisemmin olemme aina saaneet niin runsaasti mätsäreistä voitoksi ruokaa, joten niillä on ruokittu oikein mainiosti kaksi koiraa. Talvella kun ei mitään karkeloita juurikaan ollut, niin hupenivat ruokavarastotkin. No, nyt tilanne on taas hieman päinvastainen, sillä Gardenian mätsäristä Medya nappasi (ansaitsemattoman) pienten punaisten voiton. En itse olisi sitä sijoille laittanut, sillä treenaamattomuus näkyi valitettavasti. Meno oli hirveän levotonta normaaliin nähden, eikä Medya meinannut jaksaa seistä aloillaan. Ravikin oli ylläriylläri aivan fiasko. :D En sitten tiedä mikä tuomariin vetosi. Pistetään mainion rodun piikkiin, sillä kaverini Helli-sheltti oli vuorostaan pienten sinisten voittaja ja lopulta komeili BIS1-sijalle. Medya ei sentään enää BIS-kehässä sijoittunut, eikä oikeastaan edes harmita. Kivoja lahjakorttejahan meni sivusuun, mutta ansaitsematon voitto ei tunnu niin mahtavalta. Kuitenkin kotiin raahautui 2 x 7,5kg kuivaruokaa, sillä sain myös Hellin voittaman ruokapussin itselleni, sillä heillä barffataan. Sen lisäksi Racinelin ilmainen kuivaruokapussikampanja lisäsi nappulavarastojani 9-12kg verran (katsotaan saanko vielä omalla nimelläni haettua pussin, vai onko ne jo loppu siitä eläinkaupasta). Noh, vielä kaapissa on n. 5-6kg talvella ostamaani Purenaturalia jäljellä ja pakkasessa ~7-8kg lihaa. Ei kahdelta pikkupiskiltä ihan heti ruoka lopu kesken!

Maanantaina Medya pääsi leikkimään bordercollie Kaapoa agilityyn. Tuulin pesuohjelma oli selkeästi mennyt hieman vikaan ja mustavalkoisesta bortsu-uroksesta kuoriutui pieni mustanlaikukas räksyttäjä. Medya pääsi lainaohjaajansa kanssa juoksemaan itselleni hirveän hankalannäköistä ratakieputusta yllättävän mainion lopputuloksin! Tuuli on aikaisemmin kerran ottanut Medyan tuuraamaan Kaapoa omiin treeneihinsä ja ensimmäiseen kertaan nähden kehitystä oli tapahtunut hurjasti. Edelleen Medya keskittyy turhan paljon huutamalla kyselemään reittiohjeita, mutta luultavasti ei montaa kertaa tarvitsisi, että tuon pikkumerlenkin turpa pysyisi ummessa radalla juostessa. Medyan menosta voi lueskella ja katsella TÄÄLTÄ, itse pääsen pienemmällä vaivalla kun joku muu on sinne jo editoinut videopätkät ja kertonut miten meni. :D Toivon mukaan Medya pääsee kyllä useammankin kerran juoksentelemaan lainaohjaajan kanssa, niin itse voisin keskittyä vaikka kuvailuun. Olisi mainiota saada edes muutama agikuva tuosta koirasta.

Keskiviikkona sitten toko- ja lenkkipäivä kera Aida-sheltin ja Amandan. Ennen lenkillelähtöä treenasin pienet pätkät tokoa Medyan kanssa, sen verran että saisin muutaman tokokuvankin pentuaikojen jälkeen. Käännökset kun saisi vielä kunnolla tiiviiksi, niin aika kivalta meno alkaa tuntumaan! Jäävät ovat oikeastaan Medyan bravuuri ja ihmettelen, miten hyvin sillä toimii esimerkiksi myös liikkeestä seisominen, jos vain muistan käyttää oikeaa käskysanaa (tulee huudettua "seis" -> koira maaten tms, vaikka oikea käskysana on "stop"). Maahanmenossa ei ikinä ole ollut mitään ongelmaa, sinne se lösähtää salamannopeasti ja aika pomminvarmasti. Omalla tuurillani kuitenkin möllikisoissa Medya sooloilee ties mitä. Pienten tokoilujen ja riekkumisten jälkeen matka jatkui useamman kilometrin lenkille. Medya ja Aida tulivat oikein mainiosti keskenään toimeen. Medya ja Aida olivat nähneet kerran aikaisemmin ja olisin olettanut, että tutustumiseen olisi taas mennyt oma aikansa. Leikkityyli oli kuitenkin molemmilla shetlantilaisilla oikein samanlainen, joten oikein hauskaa näytti olevan! Ulkona tulikin vietettyä lähemmäs kolmisen tuntia ja kävellen matkaa kertyi n. 8km yhdessä, joten kotiin palatessa oli aika hiljaista sakkia ruokailun jälkeen.

No ny ois kuvia!

Pitkästä aikaa ihan vain kuvia esille! Kuvaussää oli mitä mainioin ja aikaa metsässä vierähtikin yli 2h. Olisi varmasti kulunut aikaa enemmänkin, mutta pirun muistikortti täyttyi liian nopeasti. Sen siitä saa, kun hautoo siellä mm. lähes vuoden vanhoja YO-kuvia, joita ei voi poistaa muttei jaksa siirtää koneellekkaan... Suurin osa kuvista on vähän x-laadun rajoilla omassa mittapuussani, mutta varmaan ensimmäistä kertaa säästin ne kuitenkin. Koska kelpoisa kuvia tuli ihan tuhoton määrä (lähemmäs 50), suurin osa on käynyt photarissa vain kääntymässä rajauksen ja pienennyksen verran. Osasta kuvista sen ehkä huomaa, mutta menköön! Älkää tukehtuko kuvaspämmiin.